Helsingin ytimessä sijaitseva Kansallismuseo avautui yleisölle vuonna 1916 ja on siitä asti esitellyt suomalaisten vaiheita esihistoriasta nykyaikaan. Merkittävä museo edustaa ulkoasultaan Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia teemoja ja on siten myös itsessään osa kansallista kulttuuriperintöä. Tällä hetkellä tässä ikonisessa maamerkissä toteutetaan sen yli satavuotisen historian merkittävintä rakennushanketta, yhdistäen uuden laajennuksen sekä museon peruskorjauksen, muuntaen rakennuksen vastaamaan nykyaikaisen museotoiminnan vaatimuksia säilyttäen samalla kulttuuriperintönsä. Hankkeen kokonaisarvon on arvioitu olevan noin 98 miljoonaa euroa.
Laajennusosan rakentaminen alkoi syyskuussa 2023, ja sen on määrä valmistua kesällä 2026. Laajennuksen koko on noin 5900 neliömetriä, josta noin 2500 neliömetriä tulee olemaan yleisölle avointa näyttelytilaa. Laajennusosa käsittää pääosin maan alle sijoittuvat näyttelytilat, jotka yhdistyvät nykyiseen museorakennukseen. Halkopihalle nousee paviljonkimainen rakenne, joka muodostaa näkyvän yhteyden uusiin maanalaisiin tiloihin. Uudisrakennus tuo museolle uusia monikäyttöisiä näyttelytiloja, ravintolan sekä lisää tilaa yleisöpalveluille.
Historiallisen päärakennuksen peruskorjauksen tavoitteena on päivittää museon toiminnalliset, tekniset ja tilalliset ratkaisut nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Hankkeessa kunnostetaan muun muassa päärakennuksen vesikatot ja julkisivut, parannetaan ilmanvaihtoa sekä muokataan toimistotiloja. Nykyinen ulkotilaa oleva Halkopiha katetaan teräs- ja lasirakenteella lämpimäksi sisätilaksi. Vaunuvajan rakennukseen peruskorjaus tuo muun muassa kirjaston. Koko museokokonaisuuden on määrä avautua keväällä 2027.
Jensen Hughes on ollut osana näitä merkittäviä hankkeita suunnitteluvaiheiden alusta lähtien. Paloturvallisuussuunnittelu pitää sisällään suuria linjoja mutta toisaalta pureutuu myös pieniin yksityiskohtiin aina oven avauspainikkeita myöden. Kansallismuseon laajennusosa on paloteknisiltä periaatteiltaan laajan kokoontumistilan maanalaista rakentamista, joka näkyy erityisesti poistumisturvallisuuden huomioimisena.
Maan alla uuden ja vanhan tilan tulee toimia saumattomasti yhteen myös paloteknisiltä ratkaisuiltaan. Ratkaisut ovat paikoin täysin uudenlaisia ja ainutlaatuisia. Tiloissa on tarkasteltu pintakerroksia, savunpoistoa ja poistumisturvallisuutta pitäen mielessä mahdollisuudet tilojen muunteluun siirtoseinien avulla. Yhteistyössä käyttäjän kanssa on käyty myös läpi erilaisia tilojen käytön skenaarioita ja monipuolisia käyttömahdollisuuksia myös tulevia vuosikymmeniä ajatellen.
Peruskorjauksessa korostuu nykyisen palomääräysten vaatimusten soveltaminen historiallisesti merkittävän museon rakentamisaikaisiin ratkaisuihin loukkaamatta historiallisia kulttuuriarvoja. Esimerkiksi vanhoja ikkunoita on muunnettu paloikkunoiksi siten, että yli satavuotias ilme säilyy muuttumattomana.
Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston, arkkitehtien, rakennusasiantuntijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Kansallismuseon asemaa elävänä ja ajassa mukana kulkevana kulttuurikohteena, joka palvelee niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yleisöjä myös tulevina vuosikymmeninä..