Korjausrakentaminen haastaa paloturvallisuusasiantuntijan osaamista useimmiten kiinteistön suojelustatuksen, ahtaiden tilojen ja tiiviin rakentamisen, vajaiden poistumisturvallisuusratkaisuiden sekä huomaamattomien taloteknisten toteutusten vaateiden muodossa. Suomen rakennuskanta on pääasiassa nuorta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, joten korjausrakentaminen noudattaa usein samankaltaisia prosesseja kuin uudisrakentaminen.
Tässä artikkelissa kerromme korjausrakentamisen projekteista paloturvallisuusasiantuntijan silmin, ja avaamme suunnittelemiamme Kansallisteatterin ja Helsingin yliopiston päärakennuksen saneerausprojektien paloturvallisuusratkaisuja.
Korjausrakentamisen paloturvallisuussuunnittelu etsii ratkaisuja paloturvallisuusmääräysten ja kiinteistön ominaisuuksien välimaastosta
Tyypillisessä korjausrakentamisen projektissa paloturvallisuusmääräyksiä on sovellettava merkittävästi vanhan kiinteistön ominaisuuksista tai suojelustatuksesta johtuen. Asetuksia ei usein voida noudattaa sellaisenaan, mutta poikkeavat lukuarvot vaativat aina huolellista ja kiinteistökohtaista harkintaa. Useimmiten korjausrakentaminen tapahtuu kuitenkin ennemmin rakennuksen kuin paloturvallisuusmääräysten ehdoilla, ja tämä on yleisesti hyväksytty käytäntö, kun tilojen käyttötarkoitusta ei muuteta.
Kansallisteatterin saneerauksen toinen vaihe: ahtaat tilat eivät estäneet merkittäviä paloturvallisuuden parannuksia
Kansallisteatterin korjausrakentamisen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo noin kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin saneerauksen kohteena oli rakennuksen tunnetuin osa – päänäyttämön puoli. Nyt valmistui kohteen uudistamisen toinen vaihe, joka käsitti 1930- ja 1950-luvuilla valmistuneet tilat, kuten lavaste- ja henkilökuntatiloja sekä Kaisaniemen puiston puoleisen pienen näyttämön. Viisivuotisen toisen vaiheen uudistusprojekti käsitti noin puolet teatterin tiloista.
Kansallisteatterin korjauksessa tilojen uudelleenjärjestely ja talotekniikan uudistaminen toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen olemassa olevaan rakennusmassaan, sillä kiinteistöön kaavailtu laajennus kaatui kaupunkikuvalliseen valitukseen. Käyttötarkoitukseensa liian ahtaat tilat toivat luonnollisesti omat haasteensa myös taloteknisten ratkaisuiden toteuttamiseen.
Vanhoihin verstastiloihin rakennettiin teatterin kolmas, uusi näyttämö – noin 200 hengen Taivas-Sali. Tilan käyttötarkoitus muuttui saneerauksen yhteydessä henkilökuntakäytöstä yleisökäyttöön, joten myös sen uloskäytäväjärjestelyt ja paloturvallisuusvaatimukset muuttuivat tiukemmiksi. Vaadittavat ratkaisut löytyivät soveltavalla suunnittelulla, ja poistumisjärjestelytkin saatiin taipumaan kiinteistössä olemassa olleisiin porrashuoneisiin.
Suojelluissa saneerauskohteissa tilamuutosten mahdollisuudet ovat rajalliset, joten paloturvallisuutta parannetaan usein teknisten laitteiden avulla. Myös Kansallisteatterissa automaattisen sammutuslaitteiston kattavuutta laajennettiin. Lisäksi Pienen lämpiön lasiseinä vaihdettiin projektin aikana kiinteäksi teräslasiseinäksi, jonka seurauksena savunpoisto tuli toteuttaa koneellisesti. Koneellinen savunpoisto saatiin kuitenkin lisättyä tilassa olleeseen palkkiväliin huomaamattomasti.
Helsingin yliopiston päärakennuksen paraatiporrasratkaisu sekä suuret talotekniset uudistukset suunnittelutyön keskiössä
Korjausrakentamisen kohteena olleen Helsingin yliopiston päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa: Senaatintorin puoleinen osa on valmistunut 1800-luvun alkupuoliskolla, kun taas Fabianinkadun puoleinen, nyt saneerattu osa puolestaan 1900-luvun alkupuolella.
Yliopiston päärakennuksen saneerauksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti poistumisturvallisuusratkaisujen parantamiseen, sillä kiinteistön rakennusajankohdalle tyypillinen ja juhlava paraatiporrasratkaisu ei ole tehokkain tapa mahdollistaa suurten ihmismassojen turvallinen poistuminen kiinteistöstä. Uudistustyön yhteydessä kiinteistöön lisättiin yksi uusi poistumista palveleva porras ja poistumisreittejä kehitettiin selvästi aiempaa paremmiksi.
Rakennuksen suojeltujen tilojen käyttötarkoitukset säilyivät ennallaan. Uusi talotekniikka – ilmanvaihtokanavat sekä uusi sähkö-, vesi- ja viemäritekniikka – pyrittiin piilottamaan vanhaan rakennusmassaan mahdollisimman huomaamattomasti. Suuret, uudet konehuoneet puolestaan sijoitettiin rakennuksen vesikatolle, josta ne eivät näy kadulle tai kiinteistön käyttäjille.
1900-luvun alussa valmistuneen rakennusosan saneerauksen lisäksi kiinteistön eteläinen sisäpiha muutettiin sisätilaksi, joten kiinteistöön syntyi 500m2 uutta sisätilaa. Laajennustyö korjausrakentamisen sisällä vaati toiminnallista mitoitusta uuden tilan vesikaton teräsrakenteisiin.
Urakan aikana tehtiin myös työmaavalvontaa, ja niissä painotettiin erityisesti osastoivien rakenteiden katselmuksia. Kiinteistössä oli lähes sata ikkunaa ja ovea, jotka piti kunnostaa tai muokata osastoivaksi rakenteeksi, joten näiden tutkiminen, lausunta ja valvonta kuuluivat projektissa työskennelleen paloturvallisuusasiantuntijan työpöydälle.
Korjausrakentaminen paloturvallisuusasiantuntijan silmin
Paloturvallisuusasiantuntijan rooli korjausrakentamisen hankkeissa vaatii sekä käytännön että teorian vankkaa osaamista työssä vaadittavan soveltamisen vuoksi. Usein heti saneerausprojektin alkaessa on selvää, etteivät kiinteistön viimeisimmätkään piirustukset vastaa rakennuksen todellisia ja olemassa olevia ratkaisuja, joten paloturvallisuusasiantuntijan käytännönläheinen ote on tärkeä aivan hankesuunnittelun alusta lähtien.
Tyypillisimpiä paloturvallisuussuunnittelijan tehtäviä korjausrakentamisen hankkeissa ovat poistumisturvallisuuden tarkastelu, kantavien rakenteiden ja palon leviämisen estäminen. Lisäksi projekteissa tarkastellaan palo-osastointien, savunpoiston ja pintamateriaalien soveltuvuutta. Jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu saneerauksen yhteydessä, myös paloturvallisuusnäkökulma korostuu entisestään, sillä uuden käyttötarkoituksen soveltuvuus ja poistumisturvallisuus arvioidaan huolellisesti.
Korjausrakentaminen paloturvallisuuden näkökulmasta ei siis tapahdu paperilla, vaan kohdekiinteistön ainutlaatuisiin piirteisiin keskittyen.
Korjausrakentaminen yhdessä paloturvallisuusasiantuntijan kanssa optimoi kustannustehokkaat ratkaisut
Me Jensen Hughes Finlandilla tuotamme kaikki saneeraushankkeessa tarvitsemasi paloturvallisuuden asiantuntijapalvelut. Asiantuntijamme ovat tunnettuja erinomaisesta taidosta yhdistää teoriaa ja käytännön osaamista, sekä paikallista tietotaitoa ja globaalia osaajaverkostoamme.
Lue lisää palveluistamme tai ota yhteyttä!